01.01.2008

ONNISTUVAT OPIT -JUURRUTTAMISHANKKEEN (2005-2007) HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ NUORTEN OHJAUS- JA TUKIPALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

Mistä kehittämistyön tulosten pysyvyys on tehty?

Euroopan kehittämisrahastojen myötä Suomesta on tullut kehittämishankkeiden ja projektien luvattu maa. Kehittämisrahastojen kautta kunnilla on käytettävissään vuosittain satoja miljoonia euroja hankerahaa. Rahoituksen turvin kunnissa etsitään ja kokeillaan erilaisia keinovalikoimia ja ratkaisuja mitä moninaisimpiin kunnallisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin haasteisiin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja nuorisopuolella usein tavoitteena on ihmisten paremman elämän ja parempien palveluiden mahdollistaminen. Sosiaalikehitys Oy:ssä on usein tutkijavoimin pohdittu: mitä maassa harjoitetulla laajalla hanketoiminnalla, hankkeisiin käytetyllä kaikella energialla ja rahamäärällä on saatu aikaiseksi? Millä tavoin erilainen palvelujärjestelmämme olisikaan, mikäli näitä kehittämishankkeita ei olisi koskaan toteutettu? Kysymys on virittävä myös yhtiön oman toiminnan suuntaan. Sosiaalikehitys Oy on 20-vuotisen toimintansa aikana ollut toteuttamassa noin 500 erilaista kehittämishanketta ja niiden arviointia.

Artikkelin otsikko viittaa vanhaan pohtivaan lastenloruun siitä, mistä pienet tytöt ja pojat on tehty. Tämän artikkelin kautta haluamme nostaa esille kokemuksiamme siitä, miten hankekehittämisessä aikaansaadut tulokset ja toimintamallit voidaan oikeasti saada osaksi kuntien arkea, juurrutettua pysyviksi toimintamalleiksi ja yhteisesti sovituiksi työtavoiksi. Työtä tekevien ihmisten yhteistyöksi, josta jää jälki ja joka on konkretisoitavissa. Mistä tällainen yhteistyö muodostuu, millaisia rakenteita, konstruktioita yhteistyön vahvistajaksi on pystytetty?

seuraavassa esitetyt juurruttamistyön tulokset ja näihin liittyvä kokemusperäinen analyysi pohjautuvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutettuun ja Sosiaalikehitys Oy:n hallinnoimaan, vuosina 2005 - 2007 toteutettuun 14 maakunnan Onnistuvat opit -juurruttamishankkeeseen. Tämä artikkeli on yksi osa Onnistuvien oppien jälkiseurantaa ja sen johtopäätöksiä.


Keski-Suomessa perustettiin virkoja nuorten ohjaus- ja palveluverkoston osaksi

Keski-Suomen kunnat Keuruu ja Laukaa edustavat kokonsa ja päätöksentekoapparaattiensa perusteella perinteisintä suomalaista kuntakenttää. Keuruulla kehitettiin Onnistuvat opit -juurruttamishankkeen aikana toimintamallia peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheen haasteisiin. Käytännön työ konkretisoitui koulutusvastaavan toimenkuvan kehittämiseksi. Koulutusvastaavan toimenkuvan suunnittelua ja siihen liittyvää sisältöjen mallintamista ja testausta toteutettiin hankkeen käynnistysvaiheen tuella vuoden verran. Keuruulla saadut kokemukset olivat niin hyviä, että koulutusvastaavan toimintamalli päätettiin vakinaistaa viraksi Keuruun kunnan ja koulutuskuntayhtymän yhteistyössä. Raporttiaineistojen, haastattelujen ja tarkastuskäyntien perusteella koulutusvastaavan toimenkuvan vahvuudet voidaan tiivistetysti esittää seuraaviin sisältöihin:

• Nuorten konkreettiseen ja toimivaan lähiohjaukseen perustuva työtapa
• Toimintamallissa yhdistyy työskentely yläkoululla sekä toisella asteella. Toisella asteella tapahtuvan työskentelyn kautta on syntynyt myös kontaktit työelämään ja yritysyhteistyöhön.
• Toimintamallilla on yhteys etsivään nuorisotyöhön ja sitä kautta se kehittää kunnan nuorten ohjaus- ja neuvontapalveluita laaja-alaisesti. Koulutusvastaavan työssä on voitu ottaa huomioon mahdollisesti voimaan tulevat nuorten palveluita koskevat lainsäädäntömuutokset (monialaisen yhteistyön lakisääteistäminen ja etsivän nuorisotyön lakisääteistäminen sekä yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuoltolaki)
• Koulutusvastaavalla on tärkeä tiedontuottamistehtävä, koska työntekijällä on laaja-alainen näkökulma perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheen molemmin puolin. Koulutusvastaava tuottaa oman työnsä ja yhteistyöverkostojensa kautta kokemusperäistä tietoa mm. nuoriin liittyvistä ilmiöistä virkamiesten työn ja poliittisen päätöksen teon tueksi. Työtavan vahvuutena on ohjaukseen perustuva yhteys eri-ikäisten nuorten arkeen.
• Malli koetaan kunnassa ja koulutuskuntayhtymässä tuloksiin nähden edulliseksi

Koulutusvastaavan virka perustettiin virkamiespäätöksin. Viran perustamisen mahdollistivat mm. seuraavat tekijät:

• Vahva viranomaisyhteistyö kunnan ja koulutuskuntayhtymän välillä
• Toimialajohtajan määrätietoinen strategiatason työskentely viran saamiseksi
• Kaupunginhallituksen ja lautakuntien yhteistyö
• Juurrutettavan viran riittävä tuloksellisuuden ja kustannushyödyn osoittaminen päätöksentekijöille Kustannusten jakaminen kunnan ja koulutuskuntayhtymän kesken

Lisätietoja https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/49618/jamk_1197281224_2.pdf?sequence=2
sekä opinto-ohjaaja Kaija Yrjänä-Toivanen etunimi.sukunimi@jao.fi tai etunimi.sukunimi@keuruu.fi

Vastaavasti Laukaassa kehitettiin kunnan ja seurakunnan välistä yhteistyötä perusopetuksen nuorten osallisuuden ja perusopetuksesta eteenpäin tapahtuvan nivelvaiheen siirtymän tukemiseksi. Työn tulokset konkretisoituivat kasvatuksen sihteerin viraksi, joka yhdistää seurakunnan nuorisotyön aidoksi ja toiminnalliseksi osaksi koulun oppilashuoltotyötä sekä opettajien ja itse oppilaiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Laukaassa viran perustamista edistivät:
 

• Pitkään jatkunut ja hyvin toiminut yhteistyö kunnan ja seurakunnan välillä
• Toimintamallin menestyksekäs testaaminen ja tämän dokumentointi
• Koulun toimintatapojen ymmärrys työyhteisönäkökulmasta ja koulun tarpeiden kuuntelu Työntekijävalinnat ja koulun puolelta rehtorin tuki
• Kunnan ja seurakunnan väliset yhteistyöneuvottelut, joissa sovittiin mm. työnkuvan sisällöistä ja kokonaisuuden rahoittamisesta (seurakunta 55% ja kunta 45%)

http://www.laukaa.fi/page.php?hid=522
Lisätiedot: kasvatussihteeri Anne-Maria Trygg-Jouttijärvi, puh. 040 731 8402, etunimi.sukunimi@laukaasrk.fi　


Porvoon seudulla vahvistettiin peruskoulun ja toisen asteen nivelvaihetta sekä mallinnettiin moniammatillista yhteistyötä. Syntyi myös Ammattiysi.

Porvoon seudulla juurruttamisen kohteena olivat monialaiseen lasten- ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen kehitetyt avaintiimit ja peruskoulun loppuun suorittamista tukeva Ammattiysi -toiminta.

Avaintiimit ovat ammattilaisten monialainen yhteistyöryhmä, joka toimii erityisopetuksen rehtorin ja ruotsinkielisen opetuspäällikön alaisuudessa ja oppilashuoltoryhmää laajemmalla kokoonpanolla. Tavoitteena oli, että avaintiimi omalta osaltaan monipuolistaisi keinovalikoimaa nuorten tukemiseksi sekä lisäisi eri toimijoiden tietoisuutta nuorten tilanteesta Porvoon seudulla. Avaintiimit kokoontuvat edelleen säännöllisesti kaksi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen.

Peruskoulun loppuun suorittamista tukemaan kehitettiin ns. Ammattiysi, jossa perusasteen 9. luokka on sijoitettu ammattiopiston tiloihin. Ammattiysille valikoituu oppilaita, joiden katsotaan hyötyvän ammatillisen koulutuksen ja perusasteen koulutuksen läheisestä yhteistyöstä jo peruskoulun päättövaiheessa. Ammattiysille pääsee vuosittain noin 10 nuorta, jotka perusopetuksessa toimivat oppilashuoltotyöryhmät valitsevat tukea tarvitsevien oppilaiden joukosta. Määrä olisi helposti kaksinkertaistettavissa vuosittain.

Ammattiysi on perusopetusta toteutettuna uudella tavalla ja opiskeluun laaditaan erillinen opetussuunnitelma. Porvoossa Ammattiysin toimintaa varten perustettiin erityisopettajan, koulupsykologin ja koulunkäyntiavustajan virat. Ammattiysi on perusopetuksen alaista toimintaa ja pääosin kaikki kustannukset tulevat perusopetuksen maksettavaksi. Ammattiysin tilat saadaan koulutuskuntayhtymältä ilmaiseksi käyttöön. Tilojen lisäksi perusopetuksen maksama koulupsykologi tekee työtä myös toisen asteen oppilaiden kanssa. Kyse on eräänlaisesta vaihdantataloudesta nykypäivän malliin. Ammattiysin kehittämisessä keskityttiin seuraaviin kokonaisuuksiin:

• Yhteistyössä kunnan ja koulutuskuntayhtymän kanssa kehitettiin uskottava ja toteuttamiskelpoinen nivelvaiheen malli toisenlaiselle koulunkäynnille ja koulunkäynnin tunnulle nuorten itsensä kannalta
• Ammattiysin takana selkeä on ollut selkeä koordinaatio ja työnjako: työtä on tukemassa seudullinen hyvinvointityöryhmä ja Ammattiysin ohjausryhmä, nämä ryhmät toimivat edelleen
• Ammattiysillä opiskeleville nuorille kehitettiin vahvat tukitoimet yhteistyössä toisen asteen ja perusopetuksen kanssa

Ammattiysi kehitettiin niin, että sillä on kosketuspintaa mm. työpajakenttään ja toisen asteen kautta myös työelämään:

• Kehittämistyön yhteydessä toteutettiin Ammattiysin ja muiden tukipalveluiden tarkka mallintaminen
• Ammattiysiä koskevat rahoituskuviot neuvoteltiin yhteistyössä koulutuskuntayhtymän ja kunnan sivistystoimen kanssa
• Ammattiysiä varten tehtiin budjettivaraukset ja toiminta käynnistettiin virkamiespäätöksin

Ammattiysi-toiminnan vahvuudet liittyvät perinteisen peruskoulumallin uudelleen ajatteluun. Ammattiysi nähdään alueella vahvuutena, jolloin entistä paremmin voidaan ottaa huomioon erilaisten oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten tilanne ja antaa heille erilainen mahdollisuus suorittaa peruskoulu loppuun.

Lisätietoja voi kysyä Porvoon ammattiopistosta:
http://www.amisto.fi/fi/amisto/yhteystiedot/yhteystiedot/?id=3535


15-17-vuotiaiden nuorten ohjaava starttipaja juurrutettiin Espoossa työpajan yhteyteen

Työpajatoimintaa kehitettiin Onnistuvat opit -hankkeessa usealla eri seudulla. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Espoossa Omnian yhteyteen avattu ohjaava starttipaja. paja on 15-17-vuotiaille nuorille tarkoitettu palvelukokonaisuus, joka kykenee tarjoamaan monipuolisia opiskelu- ja kokeilumahdollisuuksia nuorille, jotka eivät ole mm. yhteishaussa päässeet opiskelemaan tai eivät vielä peruskoulun päättymisen jälkeen tiedä mihin hakeutua. Omnia ohjaavan starttipajan vahvuuksian pidetään seuraavia asioita:

• Starttipajatoiminnalla varmistetaan nuorempien ikäluokkien pääsy tekemällä oppimisen pariin
• Ohjaava starttipaja kykenee ottamaan varhaisemman kopin nuorista, jotka muuten herkästi joutuvat palveluiden katvealueelle ja odottamaan tarvitsemiaan palveluita muutaman vuoden ajan
• Mukaan tuleville nuorille pystytään tarjoamaan ison oppilaitoksen opiskelijahuollon edut
• Ohjaavan starttipajan kautta avautuvat monenlaiset mahdollisuudet nuorten tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen ja konkretisointiin

Omnian ohjaavan starttipajan juurruttaminen osaksi koulutuskuntayhtymän palvelukokonaisuutta toteutettiin seuraavien vaiheiden kautta:

• Ohjaavan starttipajan toiminta mallinnettiin ja tuloksellisuus todennettiin hankkeen aikana
• Hallinnoijan (Sosiaalikehitys Oy) ja Omnian välillä olevissa kumppanuussopimuksissa Omnia sitoutui tekemään tarvittavat rahoitussuunnitelmat toiminnan juurruttamiseksi. Suunnitelmat toteutettiin.
• Omnia kävi rahoitusneuvottelut koulutuskuntayhtymän jäsenkuntien kesken. Neuvotteluissa varmistui rahoitus ohjaavan starttipajan toteuttamiseksi viiden vuoden ajalle

Lisätietoja: http://www.mitesnyt.fi/


Etelä-Karjalassa juurrutettiin Koppari-toimintaa

Etelä-Karjalassa Onnistuvat opit -hankkeen kehittämistyö rakentui osaksi nuorten palveluiden kehittämistyön jatkumoa. Lappeenranta oli ollut jo mukana valtakunnallisessa nuorten kuntoutuskokeilussa ja seudun nuorten parissa toimivia asiantuntijoita osallistui kuntoutuskokeilun tulosten pohjalta laaditun Ota oppi -mallin rakentamiseen.

Etelä-Karjalassa oli olemassa tarve kartoittaa 15-17-vuotiaat koulupudokkaat, kartoittaa palvelujen mahdolliset aukkopaikat, paikata aukot uusilla palveluilla tai jo olemassa olevien palveluiden tehokkaammalla hyödyntämisellä. Lisäksi oli tarve saada monialaista yhteistyörakennetta tiiviimmäksi (suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus) ja ohjauspalveluiden kehittämistyölle tehokkaampaa koordinaatiota.

Imatran, Joutsenon ja Lappeenrannan kunnissa kehitettiin niin sanottu löytää-koota-ohjata -palvelumalli, joka taipui puhekielessä Koppari-malliksi. Tavoitteena oli löytää seudun pudokasnuoret, koota heitä koskeva palveluiden suunnittelujen kannalta olennainen tieto sekä ohjata nuoret oikeaan paikkaan. Tavoitteena oli saada ammattitutkinto mahdollisimman monelle. Koppari-toimintaa voidaan sisällöllisesti pitää hyvänä mallina, jossa:

• Korostuu erittäin kokonaisvaltainen ja konkreettinen ote nivelvaihenuorten ohjaus- ja neuvontapalveluiden koordinoimiseen ja käytännön ohjaustyön toteuttamiseen
• Mahdollistetaan tehokas toiminta osoittamalla hyvät toimitilat sekä luomalla läheinen kytkentä nuorille palveluita tarjoaviin paikkoihin kuten työpajatoiminaan sekä etsivään työhön
• Uskottavasti tilastoidaan ja seurataan nuorten vaiheita. Noin 90 nuorta vuosittain pääsee Kopparitoiminnan piiriin
• EI aina rakenneta uutta toimea tai virkaa, vaan hyödynnetään olemassa olevat työnkuvat ja muokataan niitä tarkoituksenmukaisemmiksi ja paremmin nuorten ohjaus- ja palvelujärjestelmää tukevaksi
• Esimiehet ovat vahvasti sitoutuneet ja koulutuskuntayhtymä on mukana tukemassa kokonaisuutta

Etelä-Karjalan Kopparimalli on eräänlainen juurtuneiden käytäntöjen ja hanketoiminnan hybridi. Kopparimalli on saanut kiitosta kaikissa kolmessa kunnassa, mutta vain Lappeenrannassa se on juurrutettu osaksi olemassa olevia rakenteita. Imatralla ja Joutsenossa malli toimii edelleen, mutta hankerahoitteisesti. Imatran ja Joutsenon hanketoimijoiden haastattelujen mukaan juurruttamisen eteen tehdään edelleen työtä. Tulevaisuus näyttää hanketoimijoiden mukaan suhteellisen valoisalta, sillä juurruttamisponnistelut kytkeytyvät opetusministeriössä valmisteltuun esitykseen etsivän nuorisotyön ja monialaisen yhteistyön lakisääteistämisestä.

Lisätietoja: http://www.lappeenranta.fi/?deptid=18426

› Arviointipalvelut

Kehittämistoiminta tukee hyvinvointi-
palveluiden rakenteiden vahvista-
mista ja edistää asiakkaiden toimin-
takykyä yhteiskunnan ja kuntien haastavissa muutosprosesseissa.

› Kehittämispalvelut

Tutkimukset ja selvitykset tuottavat toiminnan ennakointiin, suunnitteluun, toimeenpanoon ja siten laadun parantamiseen tarvittavaa tietoa.

› Tutkimus- ja selvityspalvelut