Onnistuvat opit –hankkeella malleja nuorten oikea-aikaiseen tukemiseen (9.4.2010)

Kunnia asia: Yksikään nuori ei putoa. Väliraporttiartikkeli

Onnistuvat opit välietapilla (2.8.2010)

Evästä aikuisen nälkään - monialaisen yhteistyön haasteet nuorten palveluissa 11.5.2010

Utsjoen onnistuvat nuoret, Ohcejoga lihkostuvvi nuorat

Nuori itsenäistymisen kynnyksellä

Miten meidän nuorillamme menee? Mitä heille kuuluu? Mitkä asiat ovat hyvin? Mitä meidän pitäisi tehdä? Tässä muutamia kysymyksiä, joita Onnistuvat opit -hankkeen osallistujat pohtivat suunnittelupalavereissaan niin Utsjoella kuin Pellossa ja Kemijärvellä. Edellä mainittujen kuntien lisäksi Onnistuvat opit käynnistyi viime vuonna myös Posiolla, Ranualla ja Sodankylässä sekä Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa ja Työvalmennuskeskus Sytykkeen kautta peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella. Työ on täydessä vauhdissa.

Edellä esitettyihin kysymyksiin löytyy erilaisia vastauksia alueesta riippuen: voidaan arvioida, että nuorilla menee kohtuullisen hyvin tai alueemme nuoret sijoittuvat opintoihin melko mukavasti tai on useita nuoria, jotka eivät pääse heti peruskoulun jälkeen jatkamaan opintoja. Herää huoli siitä, että nuoria jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Mikä taho tällöin kantaa vastuuta? Keskimääräisarvioita esitetään ja ne auttavat ohjauksen ja palvelujen suunnittelussa. Yksittäinen nuori ei välitä viranomaisten keskimääräisluvuista, vaan tärkeintä on, mitä Onnistuvat opit tarjoaa hänelle. Miten hän saa tarvitsemaansa tukea oikeaan aikaan? Onnistuvien oppien alueilla on tärkeäksi koettu se, että yksikään nuori ei jää vaille tukea, ei putoa koulutuksen ja työelämän polulta. Yhdenkin nuoren auttaminen eteenpäin on arvokas asia. Sitä Onnistuvissa opeissa korostetaan. Tällöin on selvää, että kehittämistyötä ei voida tehdä vain viranomaisten palavereissa, vaan nuoria ja heidän näkemyksiään on kuultava.

Monialaisella yhteistyöllä tuki oikeaan aikaan

Onnistuvat opit työskentelee niiden nuorten auttamiseksi, joille yhden sektorin palvelut eivät välttämättä riitä. Tämä tuo erityisesti esille monialaisen viranomaisyhteistyön tarpeen, jota myös mm. nuorisolain muutoksen valmistelussa on painotettu. Hankealueilla on ryhdytty toimeen ja kartoitetaan olemassa olevia yhteistyöverkostoja sekä suunnitellaan monialaisen yhteistyön toteuttamisen malleja. Tässä työssä keskiössä on nuori: yhtään tiimiä, työryhmää tai palvelujen tuottajaverkostoa ei tarvita niiden itsensä vuoksi, vaan toiminnalla on saatava tukea nuorelle, joka sitä tarvitsee. Tuen on tultava oikeaan aikaan ja mahdollisimman suoraan ilman monimutkaisia palvelurakennelmia.

Työpajajaksolta kohti työelämän polkua

Nuori saattaa kokea, että omalta tuntuvaa alaa ei millään löydy. Miten saada lisää tietoa ammateista ja opiskelusta? Entä, jos opiskelu ei ollenkaan tunnu kiinnostavan? Välivuosi kiinnostaisi enemmän. Tällöin saattaa esim. työpajajaksosta olla apua. Työpajatoiminta on keskeisesti esillä Onnistuvissa opeissa. Aina pajatoiminta ei vaadi pajakiinteistöä ja erillistä yksikköä, vaan pajalla tehtävää valmennusta voidaan soveltaa esim. työharjoittelujaksoilla kunnan yksiköissä tai yksityisellä sektorilla. Tällöin puhutaan ns. seinättömästä pajasta. Tärkeätä on saada tietoa työelämän säännöistä, työntekijän velvollisuuksista ja oikeuksista.

Toisaalta pajajakso voi tulla sopivaan vaiheeseen tuomaan opintoihin motivaatiota tai tuomaan työttömänä olleen nuoren elämään säännönmukaisuutta ja päiviin toimintaa, miltä pohjalta on hyvä rakentaa suunnitelmia eteenpäin. Pajojen ja oppilaitosten yhteistyön tarve alkaa tulla yhä enemmän esille. Pajoilla voidaan selvittää, miten nuori voi hyödyntää siellä kertyvää työkokemusta ja tietoa ammatillisissa opinnoissaan. Tällainen pajatoimintojen opinnollistaminen on yhä enemmän pajoja ja oppilaitoksia kiinnostava asia. Paja voi tarjota uudenlaisen oppimisympäristön nuorelle.

Pohjoisessa välimatkat pitkiä - nuoren muutto kotoa on askel itsenäistymiseen

Monet pohjoisen kunnat ovat asukasluvultaan pieniä, mutta pinta-alaltaan laajoja. Nuoren kotipaikkakunnalla on kenties lukio, mutta ei välttämättä muita opiskeluvaihtoehtoja peruskoulun jälkeen. Viimeistään lukion - tai jo 9 lk:n - jälkeen nuori usein on siinä tilanteessa, että on muutettava kotoa vieraalle paikkakunnalle ainakin opintojen ajaksi. Vaikka oppilaitoksia olisikin omassa kunnassa, voi olla, että kiinnostava ammatti vaatii opintoja muualla. Voi toki olla nuori, joka saa ammatin esim. porotilalla muuttamatta kotoaan mihinkään.

Muutto vieraalle paikkakunnalle: Kaikki uutta, opettajat uusia, opiskelukaverit uusia, opiskelija-asunto uusi. Tutut ympyrät ja ympäristöt ovat yhtäkkiä kaukana. Opiskelu on erilaista kuin aiemmin. Kaikki tämä uusi voi tuntua mukavalta ja jännältä, mutta uusi voi tuoda tullessaan myös epävarmuutta. Mitä tekisin vapaa-ajalla? Millaiset julkiset kulkuyhteydet täällä on? Miten rahat saa riittämään? Miten saada ystäviä? Yksinäisyys on asia, jota nuoret eivät aina helposti tuo esille. Olisiko mahdollista edelleen kehitellä hyviä käytäntöjä, esimerkiksi tutor-toimintaa ja suunnitella sille pohjalle mallia, joka toimisi tukena edellä kuvatuissa tilanteissa? Täytyy muistaa, että paljon hyviä käytäntöjä jo on olemassa. Onnistuvissa opeissa suunnitellaan esim. mallia, jossa "kuljetaan nuoren mukana" tarpeellinen aika helpottamaan opiskelupaikkakunnalla elämistä ja opintojen aloittamista. Sopivasta tukiverkostosta voi olla apua alkuvaiheessa.

Mitä nuoret tarvitsevat? Mistä saa tietoa palveluista?

Edellä olevat ovat esimerkkejä suunnitteilla olevista asioista Onnistuvien oppien alueilla. Jokainen alue on valinnut kehittämisteemansa omista lähtökohdistaan. Nuoren askeleet kohti itsenäisempää elämää ovat välillä pieniä, välillä otetaan isompia harppauksia. Mitä sitten on oikeaan aikaan tuleva tuki? Miten nuori itse pääsee osallistumaan ja miten hänen äänensä saadaan kuuluville? Tärkeätä on, että nuorten parissa toimivat viranomaiset ja muut tahot pääsevät työskentelemään niiden nuorten kanssa, jotka tukea tarvitsevat. Jos esim. nuori on keskeyttämässä opintonsa, on tärkeätä, että nuori ohjautuu niille toimijoille, joiden tehtäviin kuuluu ko. tilanteessa olevan nuoren auttaminen ja ohjaaminen.

Tärkeätä olisi, että nuorta pystyttäisiin tukemaan jo ennen kuin uhka opintojen keskeyttämisestä on olemassa. Oppilaitosten, kuntien ja muiden toimijoiden kesken hiotaan toimintamalleja. Kyse on siis todella monialaisesta yhteistyöstä. Kyse on oikeaan aikaan tapahtuvasta valmentautumisesta nuorelle luontevalla tavalla. Joskus on tilanteita, jotka edellyttävät syvällisempää ohjausta ja pidempikestoista tukea. Kun malleja muokataan ja hiotaan, tärkeätä on tiedottaa niistä, jotta nuori ja hänen perheensä tietävät, mistä hakea apua. Yksi keino tiedottamiseen on netin hyödyntäminen, ja mm. sähköiset palvelukartat kiinnostavat tiedotuskanavina Onnistuvat opit -alueilla.

Onnistuvat opit tavoittelee arkityöhön jääviä tuloksia

Onnistuvat opit -hanke painottaa kehittämistyön tulosten juurruttamista arkityöhön. Vuoden 2010 aikana luodaan pohja sille, että työllä saadaan jatkossa vaikuttavuutta nuorille. Onnistuvat opit haluaa nostaa nuorten palvelut kärkisijoille kehittämistoimien listassa ko. alueilla.

Onnistuvat opit -valtakunnallisen jatkohankkeen (2009 - 2011) toteuttavat Sosiaalikehitys Oy (hallinnoija), Educode Oy ja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Hanke toteutetaan osana Manner-Suomen ESR-ohjelmaa ja sen valtakunnallista osiota. Hankkeen rahoittaa Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lisätietoja:
Pirjo Oulasvirta-Niiranen
projektipäällikkö (Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa)
Onnistuvat opit -juurruttamishanke
gsm 0451245884
Sosiaalikehitys Oy
pirjo.oulasvirta-niiranen@sosiaalikehitys.com